lauantai 26. lokakuuta 2013

Longrow – Springbank Distilery

Edellisestä kirjoituksesta onkin jo vierähtänyt tovi. Vaikka viskejä onkin tullut maisteltua ja nuotteja kirjoiteltua ylös ei niistä valitettavasti ole ehtinyt kirjoittelemaan blogiin tarinoita.

Tislaamo:

Springbankin tislaamo sijaitsee Kintyren niemimaan eteläkärjeesä Campbeltownin kaupungissa Longrow Street:llä. Virallisesti tislaamo on perustettu vuonna 1828, mutta omistajaperhe oli jo kolme vuotta aiemmin avannut samalle paikalle tislaamon nimeltä Riechlachan. Toiminta aloitettiin salapolttona, mutta pian tislaamolle myönnettiin virallinen toimilupa.

Tislaamon omistaa edelleen Mitchellin suku. Tislaamo itsessään ei ole 1900-luvun alun jälkeen kokenut suuria muutoksia. Vain tislaamon oma mallastamo saneerattiin ja otettiin uudelleen käyttöön 1990-luvulla.

Campbeltownin seudulla viljellään ohraa varta vasten tislaamon omaan käyttöön. Springbank lieneekin nykyisin Skotlannin ainoa tislaamo, jossa viskin valmistuksen kaikki vaiheet hoidetaan edelleen käsin.

Vuonna 2004 Mitchellin suku avasi myös toisen tislaamon, Kilkerranin, joka myös toimii Campbeltownissa.

Valinta:

Olen kerännyt melko vähän kokemusta Skotlannin alamaiden ja Campbeltownin viskeistä. Aiemmin tullut oikeastaan maistettua vain paria siltä seudulta tullutta viskiä. Alkossa viskivalikoimaa tutkiessani tulikin turistua myyjän kanssa, joka myös osoittautui tämän jalon harrastuksen tukijaksi.

Hänen suosituksestaan päädyinkin sitten vaihtelun vuoksi Islayn rannoilta Skotlannin alamaille. Kuitenkin melko pelokkain tuntein, sillä edellinen maistamani alamaan viski, Auchentoshan Valinch, ei ehkä ollut parhaiten makuuni. Vakuuttelin kuitenkin valintaani hyväksi luvatulla turpeisuudella, jota viskeissä niin kovin arvostan.

Viski itse:

Viskin kuvaus valmistajan mukaan (jälleen englanniksi):

Colour: Light amber with slight olive highlights.

Nose: Very creamy, vanilla custard. The smoke develops gradually, like a slow burning log fire, never overpowering but always reassuring. Our guest taster was reminded of marshmallows toasted on a campfire - crisp on the outside and sticky sweet in the middle!

Palate: Incredibly well balanced - rich and creamy with a slight medicinal hint. The smoke is always present, washing over the palate in waves, like the soft billows of smoke from the kiln.

Finish: The gentle smoke lingers and lingers leaving you yearning for more!
Tästä kyseisestä Longrow pullotteesta en valitettavasti löytänyt Jim Murray:n arviointia tuoreimmasta Whisky Biblestä.

Ensimmäistä kertaa Longrowta tislattiin 1973, se on kahdesti tislattua ja vahvasti turpeista yksimaltaista viskiä. Ensimmäinen tislaus oli kokeellinen, kun tislaamon toimititusjohtaja päätti todistaa, että on mahdollista tehdä Islay-tyylistä mallasviskiä mantereen puolella.

Kokeilu tuotti niin erillaisen viskin, että Longrowta tislattiin jälleen uudelleen muutamaa vuotta myöhemmin ja siitä tuli tärkeä osa Mitchellin portfoliota. Sen vakiintunut tislaaminen alkoi vuonna 1992. Ohra jota Longrown valmistuksessa käytetään on täysin turvekuivattua, joka antaa viskille sen turpeisen ja savuisen aromin.

Pullote ehtikin istua hyllyssäni maistajaa odottamassa melko pitkään. Viime viikonloppuna olikin hyvä hetki korkata tämä juoma pimeän syysillan ratoksi, kun oli koolla joukko hyviä ystäviä, jotka jaloa mallasjuomaa suuresti arvostavat.

Oma (ja ystävieni näkemys) pullotteesta:

Väri: kullankeltainen

Tuoksu: makea, pehmeä, häivähdys savua

Maku: makea alku, savuinen, turpeinen

Jälkimaku: lyhyt, pippurinen, öljyinen

Tämä viski tuli maisteltua ilman nuotteja, jottei saisi ennakkokäsityksiä tuotteesta. Tuoksun vähäinen savuisuus hiukan säikytteli, maussa luvattu savu ja turpeisuus kuitenkin tuli huomattavasti miellyttävämmin esille.

Tuoksussa ja maussa havaittu makeus ilmeisesti osui myös hyvin kohdilleen, kun näin jälkikäteen vertaa kokemusta valmistajan antamiin nuotteihin. Jälkimausta puolestaan olen pitkälti eri mieltä, savu tuntui haihtuvan kovin nopeasti. Joskin olisin toki voinut toisenkin kaadon ottaa.

Varsin kelvollinen pullote. En ehkä uutta pulloa ostaisi, mutta varmasti tilaisuuden tullen kokeilen Longrow –sarjan muita pullotteita ja ravintolassa kohdatessani voisin tätäkin uudelleen nauttia.







-Joonas

Muut maistajat: Tommi, Erno, Hannu, Heikki, Tiina, Markus, Mikko ja Sami

Lähteet:


Mark A. Hoffmann – Viski

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti